Unelmia ja nuorisohommia

Tsau!

Viikko taas pyörähtäny ja vaikka mitä tapahtunu. Nyt ollaan kuukaus jo oltu tääl ja reissu yli puolesvälisssä. Aika menny aivan sikanopeesti ja miettii, että ei oo saanu oikeen mitään aikaan kuukaudessa. No onhan täällä ny paljo tullu tehtyä ja tosi paljon paremmin päässy töissä sisälle työporukkaan sekä tutustunu lapsiin paremmin. Nyt alkaa pikkuhiljaa jo muistaa nimiäkin. Tosin melkein kaikkia kutsutaan lempinimillä ja sit menee ihan sekasin ku nimi onki iha erilainen. Esimerksiks kaikkia Jan nimisiä kutsutaan täällä nimellä Honza. Torstaisin Salesianissa on kirkkopäivä, paikka menee kiinni jo 18:00 ja kaikki menee kirkkoon. Olin viime torstaina siellä mukana, sanaakaan en ymmärtänyt mutta oli aivan erilainen kokemus ku suomessa. Ei ollut niin muodollista ja bändi säesti virsiä. Kirkon jälkeen lähdettiin sit porukalla syömään. Illan aikana ehti tutustua uusiin ihmisiin ja jo tuttuihinkin paljon paremmin. Mahtava porukka!

Muuten töissä aika pitkälle samalla setillä mennään. Paljon jalkapalloa ja muita ulkopelejä. Kokeilin viimeviikolla ensimmäisen kerran hockeyballia eli katulätkää muistuttavaa peliä. En ollut kuulemma ihan Jaromir Jagr tyylinen taituri.. Jalkapallohan on aivan loistava keino lähestyä nuoria, ei tarvi juurikaan keskustella  ja näinollen yhteisen kielen puuttuminen ei hirveesti pääse haittamaan. Joukkueet saa jaettua elekielellä ja jalkapallohan on itsessään kansainvälinen kieli ja kaikilla on kentällä sama päämäärä. Muutamaa korttipeliäkin olen yrittänyt opettaa täällä, mutta hirveetä suosiota ei ole löytynyt. Toki täällä ei muuteenkaan normikorteilla hirveesti pelailla.

No koko viikkohan meni odotellessa viikonloppua. Tiedossa oli siis reissu Saksaan ja Muncheniin toteuttamaan pitkäaikaista unelmaa. Kävin siis katsomassa Fc Bayern Munchenin pelin Allianz Arenalla. Matka alkoi perjantaina Brnosta bussilla ilta kahdeksalta. Bussin vaihto Prahassa 22:30 ja siitä Munchenia kohti. Aikataulut oli kohtuullisen HC, mutta eipä näillä hinnoilla hirveesti oo valittamista. Perillä Munchenissä olin sitte 04:50 lauantai aamuna. Siinä tunti istuskelua mäkkärin edessä ilmaisen wifin äärellä ja sit kohti kaupunkia kattelemaan. Munchen on kohtuu iso kaupunki , n.1,3miljoonaa asukasta, joten ainaki katteltavaa pitäs löytyä. Rautatieasemalla oli aika kuhina jo kuudelta aamulla. Siitä sit kaupungille pyörimään. Kaunis ja vanha kaupunki. Löytyhän sieltä toki Bayernin fanikauppakin ja lompakko tyhjeni sinne. No eipä iha hirveen usein varmaan tuu käytyä tuollapäin maailmaa. Hotelliin pääsi 13:30, sinne ja parin tunnin powernapit ennen matsia. Pelipaikalle oli todella helppo päästä metrolla, joka tosin oli aivan tupaten täynnä. Stadionilla vasta huomasi, että kuinka iso asia jalkapallo onkaan. Kaupungilla ei kummankaan joukkueen värejä näkynyt juurikaan, mutta stadionilla ei muuta sitten ollutkaan. Allianz Arena on keskellä peltoa, joka saa stadionin näyttämään vielä isommalta mitä se on. Stadion valaistaan punaiseksi aina kun Bayern pelaa siellä ja siniseksi kun kaupungin toinen seura 1860 Munich pelaa. Pelihän oli aivan huikeaa viihdettä, 3-0 kotivoitto ja stadion täynnä 75000 ihmistä. Stadionilta pois pääseminen olikin sitten eri juttu. Yksi metropysäkki kaikille jotka metrolla lähtivät pois. Hirvee määrä mellakkapoliiseja valvomassa asiaa ja aina kun metro tuli asemalle päästettiin sen verran ihmisiä mitä yhteen metroon mahtui. Tähän kun lisätään vielä vierasjoukkueen kannattajat jotka laitettiin omaan metroon, oli kaaos valmis. Järkyttävä määrä ihmisiä, kaikki tönii ja yrittää päästä eteenpäin. Tunnin verran sai odotella pysäkillä ennenkuin pääsi metroon. Siitä sitten hotellii nukkumaan pitkän päivän jälkeen.
Hotelli oli lähellä rautatieasemaa ja sinne oli helppo löytää. Ulkoa ja käytäviltä ei vaikuttanut ollenkaan hyvältä, mutta huone oli siisti ja tilava. Aamupalassakaan ei ollut valittamista!

Sunnuntaina oli sitten aamusta lähtö Furthin kaupunkiin katsomaan seuraavaa peliä. Junalla matka taittui nopeasti ja vauhdikkaasti, jopa 250km/h! Nurnbergissä junan vaihto ja lyhyen matkan jälkeen olin Furthissa. Furth on huomattavasti pienempi kaupunki kuin Munchen ja vielä sunnuntai päivä, joten mikään kauppa ei ollut auki. Kävellen stadionille oli parin kilometrin matka ja se taittui paikallisia seuraten. Furthin stadioni oli huomattavasti pienempi, n.15000 ihmistä oli seuraamassa tätä peliä Fortuna Dusseldorfia vastaan. Peli itsessään oli huikeaa ilotulitusta, upeita maaleja ja tempo pysyi korkealla koko pelin ajan. Toki huomasi ettei pelaajien taitotaso ollut ihan samaa kuin ylimmässä liigassa. Pelin jälkeen taas odottellua, että juna lähtee. Ehti hyvin kierrellä kaupunkia ja istuskella terasseilla. Junalla takasi Muncheniin, tunnin odottelu ja bussiin kohti Brnota. Bussi lähti klo 00:50 ja Brnossa olin 09:30. Maanantai oli hieman raskas päivä työmaalla :D

Tiistaina sitten juhlittiin allekirjoittaneen synttäreitä. Lähdettiin työporukan + Merin ja Paulan kanssa ulos syömään. Tällä kertaa tilattiin perinteistä Tsekki ruokaa ja omasta mielestä ainakin se oli mahtavaa! Söin jotain missä oli kaalia, lihaa ja leivänpaloja eikä mitään valitettavaa. Ilta kului mukavasti ja kommunikaatio pelasi milloin milläkin kielellä. Mukava nähdä, että pikkuhiljaa nekin työkaverit jotka eivät ole niin varmoja englannin taidostaan alkavat uskaltaa käyttää sitä.

Eikai tässä kummempia, nyt hirvee määrä kuvia tähän loppuun ja se siitä!

-Santeri

Salesianin pomo näytti kuinka tislataan

Synttäripoppoo

Munchen

Allianz Arena

Furth